Personoidut digitaaliset tilaopasteet julkisissa tiloissa

Kevät 2019, Turku

Julkisissa sisätiloissa opastaminen perustuu perinteisesti fyysisiin opastetauluihin ja karttoihin, joiden avulla opastamisen tarpeessa olevat henkilöt löytävät etsimänsä tilat. Turun kampusalueen ICT-talossa perinteisen opastamisen rinnalle ja vaihtoehtoiseksi lähtökohdaksi otettiin tilojen reaaliaikaiseen ilmanlaatuun perustuva opastus. Tavoitteena oli luoda ilmanlaatu-sensoreita hyödyntävä sovellus, jonka avulla käyttäjät löytävät vapaan ja ilmanlaadultaan heille soveltuvan tilan eli kiinnittää huomio tietyn tilan löytämisen sijaan tilan soveltuvuuteen käyttötarkoitukseensa ja tilan käyttöasteeseen. Sovelluksen teknistä toimivuutta testattiin kevään 2019 aikana. Toteuttajana oli Turku AMK.

Taustaa

ICT-talo on 7-kerroksinen, yksi suurimmista kampusrakennuksista Turun Kupittaan alueella. Rakennuksessa on useita luokka- ja ryhmätyötiloja sekä neuvotteluhuoneita eri alojen opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä. Pohjakartoista ja tilaopasteista huolimatta aulapalvelu avustaa päivittäin useita kymmeniä ihmisiä löytämään oikean tilan. Monet apua tarvitsevista ovat kiireisiä ja menossa tapaamiseen neuvotteluhuoneeseen tai luokkatilaan, jonne ei ole fyysistä viitoitusta talon pohjakerroksesta. Kiireisissä tilanteissa aulapalvelun kanssa asiointi voi olla hidasta ja pohjakartan muistaminen ja ymmärtäminen suuressa rakennuksessa vaikeaa. Sen vuoksi kokeilulla haettiin ratkaisua fyysisten viittaopasteiden laajentamiseen kattamaan rakennuksen kaikki tilat.

Toteutus

Kokeilu toteutettiin hyödyntämällä liikuteltavia ja kiinteästi asennettuja näyttöjä, joita rakennuksen erilaisissa aulatiloissa on. Näyttöjen läheisyyteen sijoitettiin Bluetooth majakoita, jotka lähettivät signaalia käyttäjän älypuhelimeen asennettuun applikaatioon. Näyttöön liitetty tietokone (Rasperry Pi) pystyi palvelimelta tulleen tiedon perusteella esittämään näytöllä käyttäjäkohtaisesti personoidun opasteen. Opasteena käytettiin kolmiulotteisia nuolia, jotka personoitiin käyttäjäkohtaisella kuvakkeella. Käyttäjän tehtävänä oli valita applikaatiosta hyvissä ajoin etukäteen kohde, jonne hän oli menossa, mutta applikaatiota tai puhelinta hän ei tarvinnut itse navigointitilanteessa. Siten voitiin minimoida älypuhelimen käyttö kiireisessä suunnistustilanteessa ja hyödyntää fyysisten viitoitusopasteiden hyviä puolia.

Kokemuksia

Kokeilua testattiin Shift Business festivaalilla (N=24) ja ICT-talon käyttäjillä (N=48) eri kehitysvaiheissa. Ratkaisun käytettävyys arvioitiin hyväksi (SUS pisteet 74 ja 82) ja erittäin hyödylliseksi (vastausten keskiarvo 4.21/5). Navigoinnin tehokkuutta verrattiin optimaaliseen suoritukseen ja keskimäärin suoritusajat kasvoivat 29 – 45 % (sekunteina noin 55 sekuntia), mikä on edelleen varsin kilpailukykyinen verrattuna pohjakarttaan tai alapalvelun käyttämiseen etenkin kun lähes kaikki osallistujat löysivät etsimänsä tilan. Avointen vastausten perusteella käyttäjät pitivät ratkaisun yksinkertaisesta logiikasta, opastuksen henkilökohtaisuudesta kuvakkeilla toteutettuna, opasteiden nopeasta vasteajasta näytöillä sekä älypuhelimen käytön minimointia. Toisaalta näyttöjen määrä ja sijoittelu koettiin käyttäjien mielestä negatiiviseksi. Navigoinnin tarkkuus, tehokkuus ja tuloksellisuus ovatkin suoraan riippuvaisia näyttöjen määrästä ja sijainnista. Tällä hetkellä ICT-talossa kiinteät näytöt yksinään riittävät vain karkean tason opastamiseen, eikä niiden avulla pysty löytämään jokaista tilaa.
Kokeilun toteuttajana oli Turun ammattikorkeakoulun Tietoliikenne ja tietoturva –tutkimusryhmä.
Ryhmän tutkimuksen tavoitteena on kattaa laajasti yritysten liiketoimintaan liittyvät tietojärjestelmät, tietoverkot ja niiden käyttöön liittyvät tietoturvahaasteet sekä siirtää kertynyt osaaminen yrityksiin.
Kokeilun yksityiskohtiin voi tutustua artikkelista Tarkkanen K., Tuomola, T., Pohjola, M., Paavola, J. (2019) Personal Digital Signage for Shared Spaces. Interact 2019. Springer. (linkki)