Opastamisen ekosysteemi – Ruuhkatietojen mittaamisen kokeilut

Talvi 2018-2019, Helsinki

1
2
1

Mittauspiste: Manta 1, 2 ja 3

2

Mittauspiste: Suokki 1 ja 2

Kokeilussa oli tavoitteena kerätä dataa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumisesta Kauppatorin alueella ja kehittää Helsingin Kauppatorin opastuksen automatisointia sekä palvelutarpeiden ennustamista. Kokeilu nojasi haasteisiin, joiden mukaan asiakkaiden on vaikea löytää vesiliikenteen laitureita Kauppatorin alueelta ja Kauppatorin jonot haastavat myyntitoimintaa. Tavoitteena oli, että Kauppatorin ja sen ympäristön ihmisvirtojen mittausta voidaan hyödyntää monin eri tavoin tehostamaan ympäristön yrittäjien liiketoimintaa ja toisaalta asiakkaiden palvelukokemusta, esim. vähentämällä jonotuksista ja kyselyistä aiheutuvaa myyntityön tehottomuutta ja purkamalla jonoja auttaen kävijöitä löytämään vaihtoehtoisia vesiliikennetoimijoita.

Kokeilun aikana jalankulkijoiden määrän datan keräämiseen kokeiltiin useampia menetelmiä. Kokeilussa suoritettiin alustavia Bluetooth signaalien mittauksia, joita verrattiin kerättyyn kuvamateriaaliin sekä silmämääräisesti tehtyyn ihmismäärien laskentaan. Dataa kerättiin viitenä ajankohtana vuodenvaihteessa 2018-2019 Kauppatorin Suomenlinnan laiturialueen sekä Mantan patsaan alueella jalankulku- ja pyöräilijäliikenteestä.

Datan keräys toteutettiin Rasberry Pi -pientietokoneella, joka skanneroi lähistöllä olevien käyttäjien laitteiden, esim. matkapuhelimien, Bluetooth-signaaleja. Tiedonkeruumenetelmä oli anonyymi ja huomioi EU:n tietosuoja-asetuksen. Data siirrettiin kokeilun toteuttaneen innovaatiokumppani Innofactor Oy:n pilvialustalle, jossa oleva ohjelma laski karkeasti, paljonko asiakkaita on tietyllä laiturialueella ja muodostettiin ko. laiturin ruuhkaisuutta kuvaava indeksi. Ruuhkaindeksi välitettiin innovaatiokumppani Etteplan MORE Oy:n Microsoft Azuren päällä toimivalle julkaisujärjestelmälle, joka vertasi ruuhkaindeksiä seuraavan lähtevän aluksen kapasiteettiin ja päätteli, paljonko laiturialueella on ruuhkaa.

Osana kokeilua pyydettiin palautetta Kauppatorin ja saariston toimijoista koostuvan Kehittäjäraadin jäseniltä siitä, miten jonot vaikuttavat heidän liiketoimintaansa ja millaisia hyödyntämismahdollisuuksia he kokivat omassa toiminnassaan jonotiedoille ja väkimäärien ennakoinnilla. Palautteenkeruu toteutettiin haastatteluina joulukuussa 2018.

Kokeilun toteutti Innofactor Oyj.

Kokemukset

Kokeilun tuloksena voitiin todeta, että Bluetooth-mittauksella saadut tulokset korreloivat manuaalisen mittauksen tuloksiin hyvin. Mittalaitteen sijainti mitattavan alueen lähellä oli tärkeää, ja lauttaterminaalin mittaustulosten perusteella havaittiin, että mittauslaitteen ympärillä olevat fyysiset rakenteet vaikuttivat signaaliin huomattavasti. Esimerkiksi jos Bluetooth-mittalaite oli Suomenlinnan terminaalin lipunmyyntikopissa eikä laiturialueella, niin havaittiin vähemmän Bluetooth -signaaleja. Lisäksi kannettavan tietokoneen Bluetooth-antennin vastaanottokyvyn arvioitiin olevan rajallinen, koska laite ei havainnut kaikkia lauttaan siirtyneitä matkustajien Bluetooth -laitteita. Mittalaitteen paikka (bluetooth ja kamera) on tärkeä havaintojen laadun kannalta.

Kokeilun tulosten luotettavuutta päätettiin arvioida käyttämällä myös toista menetelmää, jolloin toimittiin kokeilun hengen mukaisesti joustavasti arvioimalla eri kamerateknologioita. Liikennekameroiden kuva osoittautui liian epätarkaksi, joten alueella kerättiin jalankulkijoiden liikkumisesta tietoa myös valokuvasarjojen avulla. Alkuperäisestä kasvontunnistuksesta päätettiin luopua tietosuojasyistä ja henkilöiden lukumäärää mitattiinkin Yolo-ohjelman kuva-analyysin (hahmontunnistuksen) avulla. Lisäksi voitiin hyödyntää HSL:n jalankulkijadataa 15 vuoden ajalta sekä laivaliikenteen asiakasmääriä (LATI-tietokanta) vertailutietona. Kokeiluissa haasteita ilmeni ei-toiminnallisten vaatimusten kuten järjestelmän suorituskyvyn, poikkeustilanteiden hallinnan sekä säänkestävien teknologiaratkaisujen osalta. Kuva-analyysin (hahmontunnistus) avulla saadaan tunnistettua tarkempi ihmismäärä tiettynä aikana, tietyssä paikassa.

Kehittäjäraadin haastateltavat suhtautuivat positiivisesti kokeiluun ja kokivat jalankulkijoiden mittauksen jono- ja ruuhkatilanteiden havainnoimiseksi mielenkiintoiseksi aiheeksi, vaikka suurin hyöty mahdollisesta reaaliaikaisesta tai ennustetiedosta koettiin syntyvän asiakkaille, ei yrittäjille itselleen. Vesiliikenteen ja saariston yrittäjät kokivat, että vaikka he saisivatkin etukäteen tietoa laitureilla olevista jonoista ja pystyisivät ennakoimaan seuraavan vuoron ihmismäärää, ei tiedon avulla ole enää mahdollista varautua ihmismäärään omassa toiminnassa. Kritiikkiä haastateltavat antoivat kokeilun toteutuksesta talviaikaan, jolloin Kauppatorin alueella on vain hieman kulkijoita liikkeellä, eikä koetilanne vastaa kesän sesonkiaikaa, jolloin opastushaasteita koetaan eniten.